perjantai 4. kesäkuuta 2010

Olen ihmetellyt mihin kaikki mieliteot jne ovat tässä viikon aikana kadonneet. Nälkääkin on nykyään helpompi sietää ja pitää kurissa. Ja todellakin ihmettelen, että makean himoa ei ole enää lainkaan. Ja nälkäkin tulee vasta illalla kun alkaa rauhoittumaan yötä varten.

Kun aloitin dieetin viime viikon torstaina nuo 2 päivän repsahdukset (jotka tapahtuivat lauantaina ja sunnuntaina) johtuivat juuri siitä, että minulla oli erilaisia mielitekoja (kuten esim. suklaa ja karkit) ja nälän tunne oli selkeästi voimakkaampi, siksi sitten repsahdinkin naposteluun. Maanantain syömiset johtuivatkin sitten siitä kyläreissusta kun ei kehtaa sanoa, että ”sori vaan mä olen dieetillä laihduttaakseni ja mä en kyllä sitten syö yhtään mitään vaikka ruoka varmasti on hyvää”. Ja sitä sitten seurasi se vesipaastopäivä. Nyt noita mielitekoja ei ole enää ollenkaan (tai siltä se ainakin tuntuu – luojan kiitos!) ja nälkää on helpompi pitää kurissa ja sitä on helpompi sietää.

Luin jostain, että vaatii/menee oma aikansa ennen kuin ruumis tottuu pienempään energia määrään ja pienempiin annoskokoihin ja alkaa pitämään sitä normina. Siksi olenkin päättänyt, että näin alussa yksi kunnon lenkki kerran päivässä koirien kanssa saa riittää. Kun elimistö alkaa enemmän tottua pienempään energian saantiin tai vastaavasti joku toinen dieetti sitä vaatii tai antaa siihen mahdollisuuden nostan päivittäiset lenkit kahteen kunnon lenkkiin päivässä.

Tällä hetkellä energia vaje aiheuttaa sen, että on kylmä ja palelee, siksi mulla on paljon vaatetta päällä näin ”kesälläkin”, koska mulla on melkein koko ajan kylmä.


Vesimeloni dieetti on siitä hyvä, että vesimeloni maistuu hyvälle, eikä siihen siten voi kovin helpolla kyllästyä, kuten johonkin muuhun ruoka-aineeseen/dietti-ainekseen voi kyllästyä. Se myös puhdistaa elimistöä kuona-aineista. Ja veden juomínen tekee sen, että koko ajan pissattaa, vaikkei aina mitään tulekaan.

Kun pysyn päivittäin dieetissäni se tuo uskomattoman hyvän olon tunteen. ”Jee, mä pystyin tähän. En ole mikään surkea luuseri”. Tunnen itseni itsevarmemmaksi, kykeneväisemmäksi ja tunnen, että onnistun edes jossain hyvin tai ainakin edes suhteellisen hyvin. Tunnen siitä onnistumisen iloa.

Asia joka tekee minut tyytyväiseksi ja jota ajattelen aina silloin kun mietin miksi tähän ryhdyin on se, että vaaka näyttää painoni putoavan. 100 grammankin pudotus päivässä tekee minut tyytyväiseksi itseeni ja tuottaa minulle myös onnistumisen tunnetta. On tärkeää, että pystyy tuntemaan onnistumisen iloa edes jossain.

Seuraavaksi ajattelin kokeilla banaani-dieettiä, ennen rasvanpoltto dieettiä. Banaani-dieetti kuulostaa aineksiltaan paremmalta. Sitä paitsi rasvanpoltto dieetistä on kokemusta ja täytyy tunnustaa, että se loppui aika lyhyeen, koska en vain yksinkertaisesti saanut enää sitä keittoa menemään alas, ja loput siitä päätyivätkin sitten vessan pyttyyn. Nyt vain täytyy tehosekoittimella hienontaa ainekset ja maustaa se hyvin, niin eiköhän se niillä konsteilla onnistu. Tosin saattaa olla, että kokeilen 3 päivän liemiannos-dieettiä sitä ennen.

Olen myös päättänyt alkaa syömään säännöllisesti, tiettyinä kellon aikoina. Näin myös opettelen tulevaa varten säännöllistä ruoka rytmiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti